Haapajärvelle on rakennettu v. 2020-2021 uusia ulkoilureittejä kuudelle kylälle. Autioranta-Oksava, Koposperä, Kumiseva, Kuona-Välioja, Kuusaa-Jokela ja Siiponkoski. Reitit on valmistuneet joulukuussa 2021. Kuusaa-Jokelan kylälle on rakennettu Hanhenpesän lintutorni, Hullun polku ja Kaarlon kierros kävelyreitit ja kylä on mukana neljän kylän yhteisellä Kylätalolta Kylätalolle pyöräily/maastopyöräilyreitillä.
Reiteistä on tehty Retkeilevä Haapajärvi retkeilykartta, jota on jakelussa kylätaloilla, Haapajärven kaupungintalolla ja kirjastossa ja kesän aikana karttaa tulee jakeluun laajemmin eri kohteisiin. Kaikista reiteistä on tehty kotisivut www.haapajarvi/retkeilyreitit, sivuilta löytyy kaikista reiteistä reittiselostukset ja kartat sähköisessä muodossa ja myös tulostettavassa muodossa. Reitit löytyy myöskin retkikartta.fi palvelusta. Jokaisen reitin aloituspisteessä on infotaulu, jossa on kartta ja lyhyt reittiselostus ja kaikki reitit on viitoitettu maastoon.
Kuusaa-Jokelan kylät * Kaksi kylää – kaksin verroin yhteisöllisyyttä
Kuusaan ja Jokelan kylät ovat valtatie 57:n varrella peräkkäin sijaitsevat naapurikylät. Kylämme ovatkin vahvan yhteistyön myötä nivoutuneet siinä määrin yhteen, että lähes poikkeuksetta meidät mainitaan yhteisnimityksellä Kuusaa-Jokelan kylät. Voimakasta kylätoimintaa on tehty jo vuodesta 1948 lukien. Ensimmäiset pysyvät asukkaat tulivat Kuusaanjärven rannoille jo 1500-luvun puolivälin tienoilla ja josta alkaen Kuusaan kylä on ollut jatkuvasti asuttuna. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi yleisen kruunun mandaatin, joka oikeutti asettumaan valtakunnan erämaihin viljelemään ja asuttamaan niitä. Uudisraivaajille myönnettiin määräaikaisia verohelpotuksia, jotka olivat varmasti merkittävä motiivi myös Kuusaan asuttamiselle.
Kuusaa-Jokelan kylillä on eletty sittemmin aktiivista ja omatoimista elämää köyhyydestä, hallavuosista, vainoajista ja monista puutteista huolimatta – tai ehkä juuri niiden vuoksi. Pääasiallinen toimeentulo on saatu aina 1900-luvun loppupuoliskolle saakka maanviljelystä. Järvestä on saatu kalaa ja metsästä riistaa, marjoja ja muita metsän antimia. Metsän antimiksi luettaneen myös terva, jota kylillämme on poltettu historian saatossa paitsi omaan tarpeeseen, myös laihan leivän jatkeeksi myyntiin. Tervahaudan pohjia Kuusaa-Jokelan kyliltä löytyy useampia. Viimeisin tervanpoltto tapahtui vuonna 2004 Ruhaperäntien risteyksessä, jolloin poltettiin talkoovoimin tervat Kärsämäen Paanukirkon paanujen tervausta varten. Sysimiiluja on poltettu useampia mm. valtakunnallisten kotiseutupäivien aikaan 1995.
Kuusaa-Jokelassa on varmuudella ollut tuuli- tai vesimyllyjä ainakin 12 kappaletta. Myllyistä ovat saaneet voimansa esimerkiksi erilaiset jauhomyllyt ja sahat. Ammatinharjoittajia kylillämme ovat olleet mm. räätäli, nikkari, suutari, ompelija, seppä, sahuri, puuseppä, pontikankeittäjä, puhelinkeskuksen hoitaja, pärehöylääjä, vakkamestari ja kuppari. Kylillämme on toiminut yhteensä 14 erilaista kauppaliikettä, joista yhden yhteydessä toimi aikoinaan myös meijeri. Viimeinen kyläkauppa sulki ovensa vuosituhannen taitteessa. Kylässä ovat toimineet menneinä vuosikymmeninä myös kestikievari, pankki, posti, ravintola, kahvila ja kioski.
Kouluakin Kuusaa-Jokelassa on käyty. Koulutoiminta on aloitettu tiettävästi v. 1914 Seppälä-nimisessä talossa Jokelan kylässä. Pian koulua alettiin käydä Kuusaan kylälläkin – aluksi useassa eri talossa, kunnes v. 1939 valmistui uusi koulurakennus keskelle kylää. Talvisodan sytyttyä vastavalmistuneessa koulurakennuksessa majoitettiin kuitenkin ensin Kuhmon evakkoja, ja niinpä Kuusaan koulu näki ensimmäiset oppilaansa vasta v. 1940 syksyllä. Jatkosodan aikana koulurakennuksessa on tiettävästi majoitettu pohjoisen rintamille matkalla olleita saksalaisjoukkoja. Jokelan kylään saatiin pysyvä uusi koulurakennus vuonna 1951, mutta sen toiminta lakkasi jo v. 1969. Koulutoiminta jatkui Kuusaalla vuoteen 2006 saakka keskeytyksettä, jolloin koulu lakkautettiin.
Vuonna 2008 Kyläyhdistys Jokuset ry päätti ostaa Haapajärven kaupungilta tyhjilleen jääneen koulurakennuksen yhden euron nimellisellä kauppahinnalla. Koulurakennuksesta tuli tämän jälkeen koko kylän yhteinen olohuone: kylätalo Eurola. Yhteistoiminta kylillämme on ollut aktiivista ja merkillepantavaa. Yhteisöllisyyttä on vaalittu menneisyydessä Kettukaarron tanssilavalla, nuorisoseuran toiminnassa, puimaosuuskunnan ryskypäivillä ja maamiesseuran tapahtumissa. Nykyään yhteisöllisyydestä, kyläläisten yhteen tuomisesta ja Kylätalo Eurolan ylläpidosta vastaa Kyläyhdistys Jokuset ry. Jokusetin ydintoimintaa ovat paitsi harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen kyläläisille ja muillekin, mutta myös erilaisiin tapahtumiin osallistuminen ja vaikuttaminen kyläläisten puolestapuhujana monenlaisilla areenoilla. Jokuset on palkittu Pohjois-Pohjanmaan Vuoden kylä -palkinnolla vuonna 2012. Jokela-Kuusaan kylillä on nykyään yhteensä noin 90 taloutta ja 240 asukasta.
Kaarlon kierros -reitti vie meidät tutustumaan yksityiseen Jantusen tilaan kuuluvaan 7,2 ha luonnonsuojelualueeseen, joka on laajemman Hirsinevan luonnonsuojelualueen eteläreunassa. Jantusen luonnonsuojelualue sijaitsee suohon rajautuvassa havupuuvoittoisessa kangasmetsässä. Luonnonsuojelualueen on perustanut kuusaalainen Kaarlo Kärkkäinen. Kärkkäinen halusi suojella omistuksessaan olleen kauniin ja ainutlaatuisen metsäalueen, jotta se säilyisi yhtä rikkaana ja luonnontilaisena myös pitkälle tulevaisuuteen. Sittemmin alueen omistus on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen myötä Kärkkäisen tyttären perheelle. Luonnonsuojelualueella saa liikkua jokamiehenoikeudella ympäristöä vaurioittamatta. Jantusen luonnonsuojelualueella on erilaisia luonnontilaisia pienvesiä, kuten ojia, noroja ja lammikoita. Alueella virtaa puro, jonka ympäristöön on aikojen saatossa kasvanut järeää kuusikkoa. Kuusikon ohella puulajistoa monipuolistavat männyt ja erilaiset, osin suurikokoiset ja vanhat lehtipuut, kuten haavat ja koivut. Luonnonsuojelualueen eliölajiston monimuotoisuutta edistävät erityisesti alueen runsas lahopuusto, ja sillä sijaitseva ojittamaton suoalue. Lahopuiden asema luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä on merkittävä, sillä jopa noin neljäsosa kaikista Suomen metsien eliölajeista tarvitsee lahopuuta elinympäristöönsä. Luonnonsuojelualueella lahopuuta on sekä pystyssä että maahan kaatuneena. Ojittamattomat suoalueet puolestaan sitovat tehokkaasti ilmakehän hiiltä itseensä, ja toimiva luontaisena elinympäristönä.
Hirsinevan luonnonsuojelualue (Natura 2000) kattaa 398 ha laajuisen alueen, josta valtaosaa peittää keskeltä avoin aapasuo. Suomaata reunustaa havupuuvoittoinen sekametsä, joka vaihtuu tyypilliseksi Pohjanmaan aapasuoksi. Puuton suoalue on tyypiltään vähäruohoista, sammalpeittoista kalvakkanevaa ja osin märkää rimpinevaa, jossa on runsaasti upottavia rimpiä eli suonsilmäkkeitä. Alueen metsäsarakkeet tuovat vaihtelua aapasuomaisemaan. Aapasuon lisäksi alueelta on tunnistettavissa muitakin suotyyppejä, kuten koivulettoja. Hirsinevan kasvillisuus koostuu pääosin aapa- ja rimpisoille tyypillisistä kasvilajeista. Suon keskiosien vetisille rimpikohdille ominaisia kasveja ovat märkyyttä kestävät sammalet, raate ja järvikorte. Muuta maastoa ylempänä olevilla mättäillä kasvaa erilaisia varpuja, ruohoja ja kuivien paikkojen sammalia. Erilaiset sarat kuten jouhi-, pullo ja mutasarat sekä heinäkasvit puolestaan viihtyvät suon kuivemmilla laita-alueilla. Putkilokasveja, kuten suokukkaa ja karpaloa, esiintyy erityisesti suon kosteilla ja runsasravinteisilla alueilla. Hirsinevalla tavataan myös kasvierikoisuuksia, joista mainittakoon muun muassa harvinaiset kämmekkäkasvit suovalkku ja suopunakämmekkä. Entisen Oulun läänin alueella uhanalaiseksi luokiteltua punakämmekkää kasvaa paikoitellen jopa runsaasti. Suota ympäröivät metsäalueet ovat ojitettuja, mistä johtuen Hirsinevan vesi- ja ravinnetalous ei toimi luonnonmukaisesti. Tästä johtuen kuivina tai sateettomina kesinä suo on pääosiltaan liian kuiva useimpien vesilintujen elinympäristöksi. Alueelta kuitenkin löytyy sellaisia rimpiallikoita, jotka eivät kuivu edes pahimman kuivuuden vallitessa. Alueen katsotaan olevan tästä huolimatta erityisesti linnuston kannalta arvokas. Hirsinevan alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. joutsen, metsähanhi, kurki ja pikkukuovi. Alueella on tavattu myös epätyypillisempiä tai harvinaisia lintulajeja.
Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n. 22 km ja käännytään vasemmalle Harjuntielle. Kylätalo Eurola, josta reitti alkaa, on heti oikealla.
Hullun polku on kävelyreitti ja edestakaiselta matkaltaan 6,8 km. Reitti alkaa Kylätalo Eurolan laavulta, jonka vierestä lähdetään siltaa pitkin pellolle, pelto ylitetään ja noustaan kapealle maakannakselle. Maakannaksen toisella puolella virtaa Kuusaanjärveen laskeva Ruonaoja ja toisella puolella on peltomaisema. Maakannaksen toisessa päässä laskeudutaan rinneportaita pitkin pellolle. Reitti mukailee pellon oikeata reunaa ja polun oikealla puolella on edelleen Ruonaoja. Pellon reunaa jatketaan n. 0,3 km, mennään sillan yli ja jatketaan menosuunnassa vasemmalle tulevalle pitkospuuosuudelle ja jatketaan viittoja seuraten. Pitkospuiden jälkeen maasto on alussa rämemäistä ja metsäpohja muuttuu vähitellen kuivemmaksi kangasmetsäksi. Reitti jatkuu n. 0,6 km, jonka jälkeen tullaan hakkuuaukean reunaan. Tästä käännytään oikealle, ja kävellään n. 80 m ja saavutaan Ruonanjärven laavulle.
Ruonanjärven laavulta erkanee kaksi ajouraa, joista toinen lähtee tulosuunnasta katsoen vasemmalle ja toinen jatkuu suoraan eteenpäin. Reittiä voi jatkaa suoraan eteenpäin Tervakankaan tielle, Hullun Polun pistoreitille, jonne on matkaa 0,7 km. Toissijaisesti voi lähteä Hullun Polusta vasemmalle lähtevää uraa. Ura jatkuu n. 0,3 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle ja kuljetaan hakkuuaukean reunaa n. 170 metriä ja tullaan kohtaan mistä alkaa metsäautotie. Tässä reitti haarautuu. Hullun Polkua voi jatkaa suoraan viittoja seuraten metsäautotietä pitkin tai kääntyä oikeaan metsäosuudelle. Maasto metsässä on vaihtelevaa ja suurimmalta osaltaan helppokulkuista muutamaa märkää ja pehmeää kohtaa lukuun ottamatta. Metsäosuutta kävellään n. 1,3 km, kunnes tullaan metsäautotielle, joka on osa Hullun Polku -reittiä. Metsäautotie on samaa tietä, jonka päässä reitti haarautui n. 1,3 km aiemmin ja samalla Hullun polun kääntöpaikka. Kulkija voi valita, palaako samaa metsäreittiä takaisin vai kääntyykö metsäautotiellä vasemmalle Hullun polun reitille ja kulkee viitoitusta seuraten tietä pitkin n. 1,6 km tien päähän takaisin reitin haarautumiskohtaan ja jatkaa siitä samaa Hullun polku reittiä Ruonanjärven laavulle ja edelleen Kylätalo Eurolaan. Hullun polulta voi jatkaa Kaarlon kierros reitille, kun kääntyy metsäautotiellä reitin kääntöpaikalta oikealle ja kulkee n. 300 m tietä pitkin Kaarlon kierroksen alkuun. Reitti on viitoitettu maastoon ja reitin varrella on alueen luonnosta ja historiasta kertovia tauluja.
Reittiluokitus:
Keskivaativa reitti
Lähtö Kylätalo Eurolasta
Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n. 22 km ja käännytään vasemmalle Harjuntielle, Kylätalo Eurola heti oikealla.
Lähtö Jokelan kylän tien kautta
Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n.19 km ja käännytään vasemmalle metsäautotielle, jota ajetaan n. 1,2 km. Käännytään Pistotie- kyltin kohdalta oikealle ja ajetaan 2,2 km ja tullaan tien päähän. Tien päässä on infotaulu, jonka edestä lähdetään reitille vasemmalle viittoja seuraten.
Kaarlon kierros on saanut nimensä yksityisen suojelualueen perustajan Kaarlo Kärkkäisen mukaan. Kaarlon kierroksen lähtöpiste on n. 150 metriä luoteeseen siitä kohdasta, josta Hullun polun metsäreittiosuus tulee hiekkatielle. Kaarlon kierros on eräänlainen reitin lisälenkki, joka johtaa läheisen laajan Hirsinevan (Natura 2000 –suojelualue) eteläpuolella sijaitsevan yksityisen Jantusen suojelualueen maille. Reitille lähdetään viittoja seuraten tulosuunnassa vasemmalle. Reitti kulkee alussa entistä metsäkoneuran pohjaa, johon on laitettu kosteille kohdin pitkospuita. Alue on pääasiassa rämettä ja kuivaa/tuoretta kangasta, joka muuttuu luonnonsuojelualueella lehtomaiseksi kankaaksi/korveksi. Polku muuttuu loppupäässä kapeammaksi ja tekee pienen silmukkalenkin luonnonsuojelualueella. Kulkijan tulee huomioida, että reitti kulkee luonnonsuojelualueella, joten reitiltä ei voi raivata puita tai oksia. Metsäpohja on alueella helppokulkuista. Metsä on suojelualueella selvästi vanhempaa ja luonnontilaisen kaltaista, aarnimetsätyyppistä. Kaarlon kierrokselta palataan samaa metsäkoneuran pohjaa silmukkalenkin jälkeen. Reitti on viitoitettu maastoon ja reitin varrella on alueen luonnosta ja historiasta kertovia tauluja.
Reittiluokitus: Keskivaativa reitti
Saapuminen
Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n. 21 km ja käännytään oikealle Katvapuolentielle, jota jatketaan n. 0,5 km ja käännytään oikealle lintutornin tielle. Tietä ajetaan 0,8 km ja saavutaan parkkipaikalle, josta jatketaan kävellen lintutornille viitoituksen mukaisesti.
Lintutorni
Hanhenpesän lintutorni on rakennettu v. 2020-2021 Nuijunjärven kosteikkoalueen reunalle. Alueella pesii ja muuttomatkalla pysähtyy tavanomaisempien lintulajien lisäksi myös uhanalaisia lintulajeja. Hanhenpesän lintutornille lähdetään kävellen parkkipaikalta ja jatketaan eteenpäin viittoja seuraten n. 150 m ja käännytään oikealle, josta alkaa pitkospuuosuus jatkuen lintutornille saakka. Kylätalo Eurolaan lintutornilta on matkaa 2,3 km. Kylätalo tarjoaa erilaisia palveluja retkeilijöille. Hanhenpesän lintutornilla tulee huomioida ohjetaulut ja avotulenteko on ehdottomasti kielletty. Maasto on turvepohjaista ja tuli voi jäädä kytemään maastoon pitkäksi aikaa ja levitä turpeessa. Turvepalo on erittäin vaikea sammuttaa. Lintutorniin on hengenvaarallista kiivetä ukkossäällä, koska tornissa ei ole ukkosenjohdattimia.
Nuijunjärvestä lintukosteikko
Kalaisan Nuijunjärven veden pintaa on laskettu ensimmäisiä kertoja jo 1800-luvun loppupuolella. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa laadittiin v. 1914 suunnitelma järven kuivattamiseksi kokonaan. Suunnitelmaa kuitenkin uusittiin v. 1934, jolloin Settijokea alettiin perkaamaan ja jokiuoman kulkua oikaistiin. Viimeisin Nuijunjärveen kohdistunut kuivatus on tehty 1950-luvulla. Kuivatuksen seurauksena paikalle jäänyttä järvimaatumaa voitiin ryhtyä viljelemään. Jäljelle jääneen vesistön tila alkoi kuitenkin vedenpinnan laskun myötä heikentymään, eikä ympäröivien uusien peltoalueiden viljelykään tahtonut onnistua hallan vaivaamalla alueella. Kuivatushanke ei siis onnistunut toivotulla tavalla ja Nuijunjärven vesistöalue jäi vuosikymmenten ajaksi lähes jättömaan veroiseen tilaan. Kunnostamista aloiteltiin jälleen 1990-luvun alkupuolella mm. raivattiin pusikoituneita alueita ja kaivettiin kaivantoja, mutta laajuus ei ollut vielä kovin mittava. Uusi yritys tehtiin 2000- luvun alussa, mutta hanke kaatui rahapulmiin. Alueella toimiva Haapajärven Pohjoinen metsästysseura ry sai kuitenkin v. 2012 Maatalouden ei-tuotannollista investointitukea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Nuijunjärven alueelle. Tavoitteena oli paitsi kohentaa aluetta, mutta myös lisätä linnustoa, jota kosteikon perustaminen onkin edesauttanut merkittävästi. Kosteikon pinta-ala on n. 40 ha, ja kunnostamiseen käytettiin 460 000 €. Kunnostukseen kuului mm. vedenpinnan nostaminen sekä pusikoituneiden alueiden raivaaminen. Kunnostustoimiin kuului myös jatkohoitosuunnitelma, jota toteutetaankin mm. pienpetoja pyydystämällä. Haapajärven Pohjoinen metsästysseura on palkittu Nuijunjärven kunnostustoimista Haapajärvi Seura ry:n vuoden ympäristöpalkinnolla ja kunniamaininnalla. Nuijunjärven kosteikko on nykyään yksi alueen merkittävistä lintukosteikoista. Kosteikon edut eivät rajoitu pelkästään biologisen monimuotoisuuden lisääntymiseen. Kosteikko puhdistaa maaperästä myös mm. fosforia, typpeä ja elohopeaa ja sillä on sen lähialueilla tulvia hillitsevä vaikutus.
Kumisevan kylätalo:
Haapajärven keskustasta ajetaan Valtakatu 27 Pyhäjärvelle päin 1,5 km. Käännytään oikealle Kumisevantielle ja jatketaan sitä 5,7 km, jolloin tullaan Kumisevan kylälle, Katajaperäntie 2.
Kuona-Välioja/Väliojan koulu
Haapajärven keskustasta lähdetään Pyhäjärvelle päin valtatietä 27, ja ajetaan n. 6,6 km. Käännytään oikealle Väliojan tielle ja ajetaan n. 0,3 km. Väliojan koulu on vasemmalla, josta reitti alkaa.
Koposperän kylätalo
Haapajärven keskustasta lähdetään Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin, ja ajetaan n. 12 km. Käännytään oikealle Koposperäntielle ja ajetaan n. 4 km. Vasemmalle tulee Koposperän kylätalo.
Kuusaa-Jokela/Kylätalo Eurola
Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n. 22 km ja käännytään vasemmalle Harjuntielle. Kylätalo Eurola on heti oikealla.
Kylätalolta Kylätalolle -reitti on neljän kylän yhteinen pyörä/ maastopyöräilyreitti, ja nimensä mukaisesti se kulkee kylätalojen välillä. Reitti alkaa Haapajärven eteläosasta Kumisevan kylätalolta, josta se kulkee Väliojalle koululle. Väliojalta reitti etenee Koposperän kylätalolle, josta se jatkuu Haapajärven pohjoisosaan Kuusaan kylätalolle. Reitti on viitoitettu maastoon ja sen voi kulkea myös päinvastaiseen suuntaan. Reitille voi liittyä myös väliltä ja ajaa reitin lyhyempinä etappeina. Jokaisessa kylässä on pyöräilyreitin lisäksi mm. kävelyreittejä, jotka voi helposti yhdistää pyöräilyretkeensä. Reitin varrella olevat kylätalot tarjoavat kahvi- ja ruokapalveluja tilauksesta. Tarkemmat tiedot löytyvät sivulta www.visithaapajarvi.fi.
Reitti kulkee pääosiltaan kylämaisemassa, jolle valtakunnallisestikin arvokas Kalajokilaakson viljelymaisema antaa oman leimansa. Välillä reitti sukeltaa korpimetsäiseen maisemaan, josta palataan taas takaisin kyläympäristöön. Reitti kulkee pääosin pelto- ja metsäteillä, mutta välillä on myös lyhyitä maantieosuuksia. Pohjoisimmat osat sivuavat tuulipuistoaluetta.
Reitti alkaa Kumisevan kylätalolta. Pyöräilijä voi valita, ajaako pyöräilyreitin alussa heti muutaman kilometrin lenkin reittiä Katajaperäntie-Kumisevantie-Perälänkuja-Honkaniementie-Kumisevantie ja kääntyy Kumisevantieltä vasemmalle viitan Muovi-Set -kohdalta. Pyöräillä voi myös suoraan Kumisevantieltä samaan risteykseen ja kääntyä siitä oikealle. Reitti ohjautuu uudehkoa sepelillä päällystettyä tietä yli vartioimattoman tasoristeyksen. Tietä pyöräillään noin 200 metriä oikealle johtavaa väylää myöten. Pyöräilyreitti siirtyy maastoon kohdassa, jossa vasemmalle puolelle jää vanha puuaita. Reitin alkuosa on heinittynyttä, mutta nelipyöräisen moottoriajoneuvon jäljet ovat selkeät ja poljettavissa.
Ajouralla on paikoin maakiviä, joiden kiertäminen on helppoa. Korkeuserot eivät ole merkittäviä, mutta muutama loiva nousu ja lasku n. 1,7 km alkuosuudella ennen Haittaperäntien risteystä on matkan varrella. Ajoura mukailee joen vartta – joen näkyessä ja kosken kohinan kuuluessa pensaiden ja puiden takaa.
Lähestyttäessä Härkäahon tilaa, joka jää reitin vasemmalle puolelle, polun märkyys ja mutaisuus kasvaa. Reitin alkupää sopii parhaiten läskipyörälle, leveärenkaiselle maastopyörälle tai retkipyörälle. Kapearenkaisella pyörällä ajaminen on hankalaa viimeisillä parilla sadalla metrillä ennen Haittaperäntien risteystä.
Härkäahon kohdalla pyöräilyreitti kääntyy oikealle Haittaperäntielle. Edessä on heti kosken ylitys leveää ajosiltaa pitkin ja nähtävissä samalla hieno ja kuvauksellinen näkymä ylä- ja alajuoksulle. Kuvatessa on syytä noudattaa varovaisuutta mahdollisten ajoneuvojen takia. Haittaperäntietä jatketaan n. 3,5 km. Tie on suurimmalta osaltaan yhden auton levyinen metsäautotie, jonka pohja on pääosin tasainen ja saven, hiekan ja sepelin sekoitusta. Missä sepeliä on, se on suhteellisen pienikokoista ja tie on helposti ajettavissa minkälaisella pyörällä tahansa. Jos sepeliä on vasta laitettu, eikä se ole painunut tiiviisti maahan, kapearenkaisella pyörällä voi olla hankalahkoa ajaa, mutta se onnistuu kyllä. Tien vasemmalla puolella valtapuuna on mänty ja oikealla puolella kuusi.
Haittaperäntie muuttuu nimeämättömäksi metsä- ja lopulta peltotieksi ja näkymä avautuu haapajärvisille pelloille. Maalaismaiseman lisäksi kulkusuunnassa vasemmalla kohoavat kaukana peltojen ja metsän takana Haapajärven tuulivoimalat, jotka ovat vajaan 10 kilometrin päässä Savinevalla (Haapajärvi II). Pelto-osuuksilla tie on myös tasainen ja helposti poljettavissa, mutta tuulisella säällä on otettava huomioon tuulen voimakkuus ja -suunta, josta voi olla haittaa ja hidastusta ajonopeuteen.
Peltojen jälkeen saavutaan Piiloperälle ja ylitetään Kuonanjoki ajosiltaa myöten. Reitti ohjautuu vasemmalle läpi asutuksen. Piilonperäntien ja Kuonantien risteyksessä Kumisevan kylän osuus reitistä päättyy ja Väliojan kylän osuus alkaa. Reittiä jatketaan viitoituksia seuraten Väliojan koululle saakka, jossa on levähdysmahdollisuus. Väliojan koulun pihapiirissä on retkeilijöille avoin kotarakennus. Kylätalolta kylätalolle -reitti jatkuu viitoitusten mukaisesti Väliojan koulusta n. 0,2 km päässä vasemmalle. Tietä ajetaan n. 0,4 km, kunnes tullaan päällystetielle nro: 27 (Pyhäjärventie), joka ylitetään ja tullaan Noukkoudenperäntielle. Tietä ajetaan suoraan n. 0,1 km, jolloin tullaan kohtaan, jossa reitti risteää Kuonan kierroksen kanssa. Oikealla n. 0,7 km päässä on laavu, tulipaikka ja kuivakäymälä. Reitti jatkuu Nokkoudenperäntietä myöten pienten kylien läpi aina Pykälöntien risteykseen saakka, josta alkaa Koposperän kylän osuus reitistä.
Pykälöntien risteyksessä Kylätalolta kylätalolle –reitti yhtyy Kurkinevan kierros –nimiseen reittiin Koposperän kylätalolle saakka, joka on n. 13 kilometrin päässä. Kylätalolta Kylätalolle -reitti jatkuu Koposperältä kohti Kuusaan kylää. Mikäli pyöräilijä haluaa poiketa Koposperän kylätalolle ja palata takaisin Kylätalolta kylätalolle –reitille, on ajettava Koposperäntietä pitkin n. 3,2 km risteykseen, jossa Koposperäntie muuttuu Veivarinperäntieksi (oikealle) ja josta lähtee jyrkästi vasemmalle soratie, joka johtaa reitille kohti Kuusaan kylää. Tietä jatketaan noin 0,9 km seuraavaan kääntöpaikkaan, josta lähdetään oikealle Naistenkankaalle ohjaavan mustan tienviitan kohdalta. Naistenkangas viitan jälkeen alkaa tuulivoimapuistoalue, joten kannattaa seurata reittiviitoitusta tarkasti, koska risteäviä teitä on runsaasti. Naistenkankaan suuntaan vievää tietä ajetaan noin 0,8 km seuraavaan risteykseen, josta käännytään vasemmalle ja jatketaan seuraten viittoja. Tietä ajetaan n. 2 km, jolloin saavutaan reitin kanssa risteävälle Nuijuntielle. Nuijuntielle saavuttaessa etuvasemmalla muutaman sadan metrin päässä näkyy Nuijunjärvi, joka on vuonna 2015 valmistunut linturikas ”Suomen suurin yksityisen toteuttama kosteikko”, kooltaan 40 hehtaaria. Risteyksestä käännytään oikealle Nuijuntielle, josta lähes välittömästi käännytään vasemmalle kapeahkolle peltotielle punaisen maatalousrakennuksen kohdalta kohti Nuijunjärveä.
Nuijunjärven kosteikko on yksi Kylätalolta kylätalolle –reitin mielenkiintoisimpia luontokohteita. Peltotie laskee loivasti kohti Nuijunjärven kosteikkoa, ja ohittaa sen alueen itäpuolelta.
Nuijunjärven kosteikon pohjoispuolelle on valmistunut lintutorni keväällä 2021. Lintutornille vie opastein merkitty reitti Katvapuolentieltä, heti Karijoen sillan jälkeen. Lintutorniin voi halutessaan mennä tutustumaan ja kiivetä tarkastelemaan kosteikkoalueen linnustoa ja ympäristöä.
Matkaa jatketaan viljelystietä pitkin, joka päättyy Katvapuolentielle. Risteyksestä käännytään vasemmalle ja ajetaan n. 1 km ja tullaan Ouluntielle. Ouluntieltä käännytään oikealle ja ajetaan n. 0,7 km. Kuusaan kylätalo Eurola on tien vasemmalla puolella. Kokonaisuutena Kylätalolta kylätalolle –reitti on leppoisa ajettava, eikä suuria korkeuseroja ole. Koska suurin osa reitistä ajetaan pienehköillä tai pienillä sora- ja hiekkateillä, joiden kunto voi vaihdella vuodenajan ja tien käyttötarkoituksen mukaan (esim. peltotiet tai metsäautotiet), on pyöräilijän suositeltavaa varautua myös huonokuntoisempiin osuuksiin reitillä.
Pääosiltaan reitillä voi kulkea aivan tavallisellakin polkupyörällä, mutta paras ajokokemus saavutetaan esim. läski- tai maastopyörällä tai ns. gravel-pyörällä, joka on tarkoitettu nimenomaan sorateille. Retkeilijän on hyvä huomioida mahdolliset maatalous- ja metsäkoneet, joita reitillä saattaa aika ajoin liikkua, vaikka muuta ajoneuvoliikennettä olisikin vähän.
Reittiluokitus: Keskivaativa reitti, Helppo reitti.
