XIII Virallinen kylähullu
Julkaistu 11.07.2015Eurolassa Julkistettiin Valtakunnan XIII Virallinen kylähullu to 9.7.2015 HÄN ON
Arja Huovinen
ja seitsemän veljestä (edellisiä 7 paikalla)
Arja tuotiin paikalle Johanna Nyyssölän ratsulla
Viitan ja Valtakunnan virallisen kylänuijan luovutus
Julkistamistilaisuus oli erittäin lämminhenkinen ja mieleen painuva.
Arjan puh. 040 540 1300,
soinilansalmenkylayhdistys@gmail.com
XIII Kylähullun ajatuksia julkistamistilaisuudessa 9.7.2015
Wikipedian (2015) mukaan Kylähullu on ihminen, jonka käyttäytyminen ja olemus poikkeavat sosiaalisen yhteisönsä normistosta. Poikkeava elämäntapa, pukeutuminen, erikoislaatuiset teot tai ajatukset ovat tehneet henkilöstä kylähullun, ja siten yhteisön kiinnostuksen ja kertomusten kohteen. Kylähulluus on yhteisössä sosiaalisesti tuotettu ilmiö. Nimestään huolimatta kylähulluus ei ilmiönä rajoitu vain kyliin tai maalaisympäristöön. Kylähulluudella on aiemmin ollut kielteissävytteinen leima, mutta nykyään kylähullu on arvonimi kylien ja maaseudun asioita kehittäneelle tai muuten ansioituneelle henkilölle.
Aivan kuten tuossa Wikipedian tekstissä sanotaan, kylähulluus on yhteisössä sosiaalisesti tuotettu ilmiö. Todennäköisesti minusta on tullut tällainen ”ilmiö” monen yhteisön yhteisvaikutuksesta. Lähtökohtana on ollut oma perhe; äiti ja isä, sisareni sekä todella läheinen suku. Kaikki huolenpito, turvallinen ja rakastava perhe loi arvopohjan ja hyvät perustukset elämälle. Elämä omassa perheessä ja yhteydet sukujuurille Ylä-Savoon Varpaisjärvelle, antoivat arvostuksen jo pienestä pitäen edellisten sukupolvien elämäntyölle kivisten peltojen raivaajille.
Kasvuympäristöllä on suuri merkitys minuutemme kasvuun. Asuinympäristö lapsuudessa ja nuoruudessa Oravikoskella Kotalahden kaivostaajamassa opetti sosiaalisia taitoja. Kylä, joka kokosi mainariperheitä ympäri Suomen, murteiden kirjo oli laaja Savon sydämessä. Edelleen yhteydet ja ”mainari-hengen” vaaliminen ovat säilyneet mainareiden jälkikasvun yhteisissä kokoontumisissa.
Nuoruusvuosien opinnot veivät uusiin sosiaalisiin yhteisöihin ja se yhdisti puolisoni – Pekan ja minut yhteiselle elämänpolulle. Leppävirran kirkonkylällä asumisen ja nuorisoseurassa toimimisen jälkeen polku johdatti asumaan Soinilansalmelle, mieheni kotikylälle. Yli 20 vuotta Täyden Kympin Kylän Soinilansalmen kyläyhteisössä on muovannut käyttäytymistäni ja ajatuksiani sekä toimiani kylien ja maaseutualueiden puolestapuhujaksi. Lieneekö kyläyhdistyksemme hallitus päättäessään hakea minulle tätä valtakunnallisen virallisen Kylähullun arvonimeä, että joku ”diagnoosi” on saatava tälle ”ilmiölle”. Ilmeeni on ollut varmaan ilmiömäinen hallituksemme kokouksessa, kun minut poistettiin kokouksesta. Hallitus jatkoi kokousta varapuheenjohtajan johdolla ja odotellessani takaisin pääsyä ajatukset risteilivät, mistä nyt on kyse; vastausta en keksinyt. Totuus paljastui vasta saadessani puhelinsoiton Kylähullun valintaraadilta.
Nöyrin kiitoksin otan tämän kunniatehtävän vastaan ja seuraan aiempien kylähullujen viitoittamalla polulla. Liityn Kylähullujen seuraan uteliaana oppimaan uutta, tämän hetkinen tunne on kuin seisoisin uuden tien alkupäässä rinnallani vahvan kokemuksen omaavat kylähullu-kollegat. Minne tie johtaa, se on uusi kokemus tässä lahjaksi saadussa elämänseikkailussa. Visioni tulevaan on, että meidän tehtävämme on tehdä pohjatyötä kylien ja maaseudun elinvoiman säilyttämiseksi ja varmistaa, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus asua tai saada toimeentulonsa maaseudulta. Kaksi kuukautta sitten syntyi ensimmäinen lapsenlapsi ja minusta tuli onnellinen pienen pojan mummo. Kun olen mummona pienen Eelis-pojan elämää seuraillut, niin entistä vahvemmin minussa on vahvistunut ajatus; toivottavasti Eeliksellä on mahdollista tehdä aikanaan valinta ja yksi valinnan kohde voisi olla elämä hyvinvoivalla maaseudulla ja jollakin vireällä kylällä.
Vastuu ei kuitenkaan ole pelkästään kylähulluilla. En yksin minä kylähulluna eikä pelkästään kaikki kylähullut yhdessä, vaan me kaikki yhdessä – sinä ja minä- voimme luoda hyvät perustukset tulevaisuuden maaseudulle ja kylille. Haastan sinut arvioimaan omia asenteitasi, valintojasi, sillä meidän tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on vaikutusta millaisen Suomen jätämme hoidettavaksi seuraaville sukupolville. Demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu poliittisten päätöksentekofoorumien lisäksi yhteiskunnallisia liikkeitä, järjestöjä sekä vapaaehtois- ja vertaistyön tekijöitä. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset vaikuttamisen mahdollisuudet säilyvät ja myös ihmisten arjen keskeltä nousevat asiat pääsevät esille. Yhteiskunnan tarjoamia palveluja ei ole kylillä tarjolla kävelymatkan päässä, vaan viihtyvyyden ja harrastamisen edellytyksenä on talkoilla tekeminen, itsensä likoon pistäminen, vapaaehtoistyö, rahoituskanavien etsiminen, naapuriavun antaminen sekä paljon luovaa kylähulluutta.
Nykyinen luonnehdinta kylähullusta on muuttunut verrattuna Wikipedian tiedoista. Olen jo perehtynyt mikä toimenkuvani tulee olemaan kahden vuoden aikana. Kylähulluna tulen olemaan oman kylän Soinilansalmen, kotikunnan Leppävirran, Pohjois-Savon maakunnan ja koko maaseudun pr-henkilö. Tämän lisäksi odottaa Kylähullujen Killan puheenjohtajuus. Edessä on siis huikea matka ja katsotaan mitä se tuo tullessaan. Onnekseni matkalla on mukana hyvät tukijoukot, joten lämmin ja suuri kiitos kaikille!
Arja Huovinen, XIII Valtakunnan kylähullu