Kuusaa-Jokelan kylät

Aktiivinen ja elinvoimainen maaseutukylä Haapajärven kaupungissa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Kuusaa-Jokelan kylät on rakentuneet vesistöjen varrelle.  Kuusaan kylä rakentuu Kuusaanjärven ympärille, kun taas Jokelan kylä Kuusaan järvestä laskevan Karijoen uoman varteen ja Haapajärvi-Kärsämäki tien läheisyyteen.   Kylämaisema on perinteistä maalaismaisemaan, missä vuorottelevat laajat viljapellot ja laidunmaat, laitumilla käyskentelevine lehmineen, maalaistalot ja aina välillä joet, järvet ja metsäalueet monimuotoistamassa maisemaa.

Kuusaan kylä on ollut Haapajärven toiseksi suurin kylä 1600 luvulla. Nykyisin Kuusaa-Jokelan kylissä asuu lähes 300 asukasta ja on kylät tunnetaan Haapajärvellä aktiivisena ja elinvoimaisena kylänä.  Kylä sijaitsee 22 km Haapajärven keskustaajamasta Kärsämäelle päin. Kärsämäiltä tulee matkaa n. 15 km, joten kylälle on vain pieni pyrähdys Valtatie 4:ltä. Suomen aluemerikeskipiste (maa-alueet + merialueet) on Kuusaan kylällä.

Haapajärveltä tunnetaan lähes kolmekymmentä kivikautista asuinpaikkaa ja yksi niistä on ollut Kuusaan kylällä Kuusaanjärven rannalla sijaitseva Kallion asuinpaikka. Haapajärven seutu autioitu Kampakeraamisella ajalla, seuraavat kerran tavataan ihmisen liikkumisesta kertovia todisteita rautakaudelta, Kuusaanjoesta Kuusaan järven läheltä on löytynyt lasimassahelmi. Kuusaa-Jokelan kylän kautta on kulkenut Pähkinäsaaren rauhan raja vuonna 1323. Kuusaankylän asutus eteni 1500-luvun alkupuolella,  sinne muutti ulkopuolisia uutisasukkaita, silloin hahmoteltu kylä käsitti Kuusaanjärven, Settijärven ja Settijoen rannat. Samaa sukujuurta olevia ihmisiä asuu tänä päivänäkin kylässä.

Kuusaan ja Jokelan kyläläiset ovat olleet juurillaa vuosikymmeniä, talon pito on jatkunut sukupolvelta toiselle, ihan näihin päiviin saakka ja nuorta polvea on kasvamassa. Kyläläiset ovat saaneet elantonsa luonnosta, ennen mm. tervanpoltosta, maanviljelyksestä ja metsätöistä. Elinkeinorakenteen muutos johti 1960-70 -luvuilla työnperässä poismuuttoon Ruotsiin ja Etelä-Suomeen, osa jäi sille tielleen ja osa on palannut takaisin juurilleen. Nykyisin kylissä on muutama elinvoimainen maatila, palvelukoti, digimarkkinointiyritys,  leirikeskus ja osa sitten käy töissä lähikunnissa- ja kaupungeissa ja on niitäkin jotka käyvät töissä kauempana mutta haluavat asua Kuusaalla. Kuusaa-Jokelan kyläläiset kertovat ylpeänä, että olemme kotoisin Kuusaalta tai meillä on juuret Jokelassa. Kuusaan-Jokelan kyläläiset ovat kotiseuturakkaita, mutta eivät vieroksu muualta tulleitakaan. Kylä on elinvoimainen ja hyvä paikka asua.

Kuusaa-Jokelan kyläläiset ovat aktiivista porukkaa, kylätoiminta on aktiivista ja järjestää asukkailleen monenlaista toimintaa. Lisäksi kylällä on luonto lähellä ja hyvät mahdollisuudet nauttia luonnosta, metsästää, kalastaa, marjastaa tai vain muuten liikkua luonnossa. Kuusaan kylän alueella on Nuijunjärven kosteikkoalue ja Hirsinevan natura-alue, jossa lintubongaus onnistuu.

Kyläläisten aktiivisuudesta kertoo se, että kylällä on oma kylätalo ollut vuodesta 2007 alkaen. Kylätalo on entinen Kuusaa koulu, joka on rakennettu v. 1939, koulu on lakkautettu 1.8.2006.  Kylätaloa ja sen toimintoja on kehitetty vuosien varrella, vuonna 2017-2018 kylätalon sisätiloista on tehty viihtyisät juhla- ja kokoustilat, uudistettu äänentoistojärjestelmä, rakennettu ulkoalueella matkaparkki, iso laavu tulipaikkoineen, kunnostettu ulkosaunoja ja hankittu palju. Kylätalosta on haluttu tehdä viihtyisä kokoontumis- ja harrastuspaikka kyläläisille kuin myös alueella vieraileville matkailijoille. Lisäksi kylälle on tarkoitus tehdä lähivuosien aikana retkeily- ja hiihtoreittiverkosto, ja kohde lintuharrastajille.

Kylällä järjestetään myös ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, tunnetuin niistä on Kuusaan Maraton, joka järjestetään vuosittain heinä-elokuun vaihteessa. Maraton on ollut on Juoksija lehden kyselyn mukaan Suomen parhaiden järjestettyjen kylä maratonien kärkipäässä.

Kyläläisten aktiivisuudesta kertoo se, että kylätoiminnasta Kuusaa-Jokelan kylä on saanut tunnustuksia, vuonna 2012 kylä oli Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä ja vuonna 2013 kylä sai Valtakunnallisen vuoden kylä 2. kunniamaininnan toiminnastaan.  Kylällä asuu myös XII kylähullu.